Kiire olisi ja röntgenhoitajien ruokatauko uhkaa jäädä välistä, koska pelokas lapsipotilas vei tuplasti sen ajan mitä käytettävissä oli. Tämä on varmasti monelle röntgenhoitajalle tuttua magneettiyksiköissä työskennellessä. Potilaslistat ovat täynnä magneettilaitteella, sillä kalliit laitteet eivät saa seistä tyhjillään. Myös valmistelu- ja kuvausaika lapsipotilasta kohden on rajallinen, sillä kuvausaikoja ei yleensä pystytä varaamaan yksilöllisesti potilaalle sopivaksi. Tavoitteena on aina tyytyväinen asiakas ja kiireen tuntu ei saisi heille näkyä.
Pelokkaan lapsen ohjaus magneettikuvauksissa
Lapsen valmistelu magneettikuvaukseen voi olla hidas prosessi. Magneettilaite on ahdas ja meluisa, ja se voi aiheuttaa etenkin lapsille pelon tunteita. Se, että lapsi lopulta suostuu kuvaukseen, ei pelkästään riitä, sillä hyvien kuvien saamiseksi tulee lapsipotilaan pysyä myös aloillaan koko tutkimuksen ajan. Joskus lasten magneettikuvantaminen voidaan joutua tekemään rauhoittavien lääkkeiden tai anestesian turvin, sillä pelko ja ahtaanpaikankammo ovat yleinen ongelma magneettikuvauksissa. Lapsipotilaiden voi olla haasteellista pysyä paikoillaan myös pitkien kuvausaikojen vuoksi, vaikka eivät varsinaisesti pelkäisi tutkimusta ja sen vuoksi anestesiaan joudutaan turvautumaan. Anestesiaan liittyy aina riskejä ja se aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia.
Ohjausta virtuaalitodellisuuden avulla
Virtuaalitodellisuutta käyttävien ohjausmenetelmien on tutkittu olevan hyödyllisiä pelokkaan lapsen valmistelussa magneettikuvaukseen. Oppimistehtävänä teimme kirjallisuuskatsauksen aiheeseen liittyen ja tulostemme mukaan virtuaalitodellisuus on potentiaalinen vaihtoehto tavallisiin ohjausmenetelmiin verrattuna. Siitä on hyötyä etenkin lapsipotilaiden kohdalla niin käyttäjäkokemusten, kuin kustannustehokkuudenkin perusteella. Tätä ohjausmenetelmää kutsutaan yleisesti VR-MRI:ksi.
VR-MRI on magneettikuvauksesta luotu virtuaalitodellisuus, jossa voi olla erilaisia pelillisiä elementtejä. Potilaat voivat käyttää esimerkiksi VR-laseja, VR- MRI sovellusta tai -peliä esimerkiksi puhelimella valmistautuessaan magneettikuvaukseen. Sovelluksen avulla lapsipotilas voi tutustua magneettikuvauksen vaiheisiin ja prosessiin etukäteen. VR-MRI:n avulla lapset voivat harjoitella ja kohdata pelkonsa turvallisessa ympäristössä, ja he tietävät, että he voivat poistua kokemuksesta milloin tahansa. VR-MRI avulla kuvaukseen valmistautumista voi tehdä kotona tutussa ympäristössä jo useita päiviä ennen oikeaa kuvausta. Tämän katsotaan olevan merkittävä VR-MRI:sta saatava etu.
Käyttäjien kokemukset VR-MRI:sta ja sen potentiaaliset hyödyt
Katsauksemme perusteella lapset ovat kokeneet VR-MRI:n hyvänä ja tarpeellisena. He pitävät sitä helppokäyttöisenä ja suosittelisivat sitä kavereilleen. VR-MRI:n avulla lapset saavat vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin ja VR-MRI:n jälkeen he suhtautuvat positiivisemmin tulevaan magneettikuvaukseen.
Suurin osa henkilökunnasta pitää VR-MRI realistisena ja uskovat sen voivan jopa korvata kokonaan lasten anestesian tarpeen. Se voi myös vähentää kuvauksen aikana tapahtuvan liikkeen määrää ja lyhentää valmisteluun käytettävää aikaa. VR-MRI helpottaa henkilökunnan työtä lasten valmistelussa magneettikuvaukseen. Lisäksi henkilökunta aikoo suositella sitä lapsipotilailleen.
Muihin perinteisempiin ohjausmenetelmiin verrattuna VR-MRI odotetaan tulevaisuudessa tarjoavan suuria hyötyjä. Tärkeimpiä etuja ovat sen käyttömahdollisuus lähes missä tahansa, sekä kustannustehokkuus, sillä VR-MRIn käyttö ei vaadi suurta henkilökunnan työpanostusta.
Kaikissa tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu merkittäviä eroja magneettikuvauksen onnistumisessa eri ohjausmenetelmien välillä. Menetelmän valintaan on syytä kiinnittää huomiota, ja potilaille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa siihen. Kaikille potilaille VR-MRI ei välttämättä sovellu erityistarpeidensa vuoksi, kuten esimerkiksi silmäongelmaisille lapsille.
Virtuaalitodellisuudesta voi olla merkittävää apua lapsipotilaiden kohdalla valmistautuessa magneettikuvaukseen. Tulevaisuus näyttää tuleeko VR-MRI myös Suomessa perinteinen ohjausmenetelmä. Aiheena se on vielä aika tuore, josta on vähän tehty tutkimuksia.
Kirjoittajat Tanja Niemelä ja Taru Murtovaara ovat YAMK Kliinisen asiantuntijan tutkintoa opiskelevia röntgenhoitajia, joilla on pitkä kokemus magneettikuvauksista ja potilaiden valmistelusta Oulun Yliopistollisessa sairaalassa. Tuleva opinnäytetyön aiheenakin heillä on: Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ohjausmenetelmät MRI-tutkimuksissa, kirjallisuuskatsauksen muodossa.
Lähteet
Ashmore, J., Di Pietro, J., Williams, K., Stokes, E., Symons, A., Smith, M., Clegg, L. & McGrath, C. 2019. A Free Virtual Reality Experience to Prepare Pediatric Patients for Magnetic Resonance Imaging: Cross-Sectional Questionnaire Study. JMIR Pediatr Parent. 18, 2. DOI: 10.2196/11684.
Brown, R., Petty, S., O’Malley, S., Stojanovska, J., Davenport, M., Kazerooni. & Fessahazion, D. 2018. Virtual Reality Tool Simulates MRI Experience, Tomography (Ann Arbor) 2018-09, 4, s.95–98. DOI: 10.18383/j.tom.2018.00023.
Hudson, DM., Heales, C. & Vine SJ. 2022 Scoping review: How is virtual reality being used as a tool to support the experience of undergoing Magnetic resonance imaging? Radiography (Lond). 28, 1, s.199-207. doi: 10.1016/j.radi.2021.07.008.
Jacob, J., Stunden, C., Deenadayalan, D. & Thomas, L. 2023. Economic Evaluation Comparing Virtual Reality with Child Life Programming for Non-sedated Pediatric Medical Imaging: A Cost-Consequence Analysis. Pharmacoecon Open. 7, 3, s.417-429. DOI: 10.1007/s41669-023-00409-y.
Stunden C, Stratton K, Zakani S, Jacob J. 2021. Comparing a Virtual Reality-Based Simulation App (VR-MRI) With a Standard Preparatory Manual and Child Life Program for Improving Success and Reducing Anxiety During Pediatric Medical Imaging: Randomized Clinical Trial. Med Internet Res, 23, 9. DOI: 10.2196/22942.