Siirry suoraan sisältöön

Lapsipotilas röntgenissä- uhka vai onnistumisen mahdollisuus? 

Röntgenosastolla suljetun oven takaa kuuluu lapsen itkua. Itku yltyy hetkessä kovaksi itkun sekaiseksi huudoksi. Huudon seasta erottuu vanhemman käskevä ääni rauhoittua. Huuto vain yltyy. Kolmas ääni koettaa rauhoittaa tilannetta. Hetken kuluttua lapsen huuto vaimenee ja loppuu kokonaan. Tämä päivittäinen esimerkki lapsipotilaasta röntgentutkimuksessa muistuttaa meitä röntgenhoitajia lapsen kokemuksesta ja kokemukseen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, kuinka me röntgenhoitajina voimme siihen olla vaikuttamassa. Tästä seuraavassa lisää. 

Lapsi potilaana

Lapsipotilaita käy röntgentutkimuksissa päivittäin. Joitain tutkimukset pelottavat, toisia eivät. Monesti pienemmät lapset ovat pelokkaita ja ahdistuneita tullessaan röntgentutkimukseen. Tämä johtuu usein lapsen kokemuksen puutteesta tai siitä, että lapsella on aikaisempi negatiivinen kokemus sairaalakäynnistä. Röntgentutkimukset voivat stressata lasta tai aiheuttaa jopa pidempään kestävää ahdistusta liittyen sairaalaympäristöön. Myös lapset, joilla on jokin sairaus tai kehityshäiriö, voivat käyttäytyä pelokkaasti tullessaan röntgentutkimukseen. Positiivisen kokemuksen luominen röntgentutkimuksesta on sekä röntgenhoitajalle, että lapsipotilaalle tärkeää. 

Uutta teknologiaa

Kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla on lapsille tarkoitettuja sairaaloita, joissa on myös omat röntgenosastonsa. Niissä on huomioitu lapsipotilaat ja heidän viihtyvyytensä. Kuitenkin valtaosa lapsista käy edelleen röntgentutkimuksissa yksiköissä, jossa tehdään tutkimuksia kaikenikäisille. Jotta lapsipotilaiden mahdollista pelokkuutta tai ahdistuksen tunnetta tulevaa tutkimusta kohtaan saataisiin lievitettyä, tulisi lapsille järjestää mielekästä tekemistä ja viihtyisä ympäristö odottaessaan tutkimukseen pääsyä. Tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet edellisten seikkojen lisäksi lasten sekä heidän vanhempiensa halusta saada etukäteen tietoa tulevasta tutkimuksesta ja mitä siinä tulee tapahtumaan.  Kansainvälisten tutkimusten mukaan esimerkiksi virtuaalitodellisuuden avulla tutkimuksen läpikäyminen auttaa lapsipotilaan ahdistuksen tunteen lievittymisessä lapsen saadessa konkreettisen tiedon siitä, mitä tutkimuksessa tulee tapahtumaan. Tällaisten uusien teknologiainnovaatioiden käyttö olisi tervetullutta laajemminkin lasten röntgentutkimuksia ajatellen. 

Yhteys lapseen- avain onnistumiseen 

Röntgentutkimustilanteeseen lapsi haluaa usein vanhemman mukaan. Se tutkitusti lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Lapselle tulisi selittää tulevan tutkimuksen kulku lapsen ikätason mukaisesti. Huomionarvoista olisi varata myös riittävä aika lapsen röntgentutkimukselle. Röntgenhoitajan tulisi saada lapseen hyvä kontakti, sillä luottavainen lapsi on myös yhteistyökykyisempi. Rauhallinen, humoristinen ja lapsen tarpeet huomioiva röntgenhoitaja voi omalla toiminnallaan auttaa lasta luomalla tutkimustilanteesta turvallisen ja mukavan, jolla lapsipotilaasta saadaan parhaat mahdolliset röntgenkuvat. Lapselle luvattu palkinto tutkimuksesta suoriutumisesta tai omien röntgenkuvien katsominen tutkimuksen jälkeen voi myös auttaa lasta suoriutumaan tutkimuksesta. Tämä luo lapselle onnistumisen ja ylpeyden tunnetta ja voi auttaa ymmärtämään mitä tutkimuksessa haluttiin saavuttaa ja miksi se tehtiin. Lapsen kehuminen ja kannustaminen voi myös helpottaa jännitystä hänen mahdollisissa tulevissa tutkimuskäynneissä. 

Positiivinen ilmapiiri luo yleensä turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta mutta aina ei pieni potilas sairaana tai pelokkaana suostu yhteistyöhön. Suuret ja äänekkäät laitteet voivat pelottaa lasta. Silloin juuri vanhemman läsnäolo ja rauhallinen sekä ammattitaitoinen röntgenhoitaja luovat tutkimustilanteesta parhaan mahdollisen. Lapsen osallistaminen tutkimustilanteessa esimerkiksi tukityynyjen valinnassa, huomion kiinnittäminen tiettyihin asioihin sekä tutkimuksen etenemisen läpikäyminen voivat auttaa lasta suoriutumaan tulevasta tutkimuksesta. Lapsipotilaat, joilla on kokemusta röntgentutkimuksista suoriutuvat yleensä tutkimuksista ilman pelkoa tai ahdistusta. 

Hoitajien perehdytys ja koulutus tärkeää 

Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan röntgenhoitajaopiskelijoista valtaosa pitää lasten röntgentutkimusten yhtenä haastavimmista asioista kommunikaatiota lapsipotilaan kanssa. Samaa mieltä ollaan myös röntgenhoitajien ammattikunnassa. Hyvän kommunikaatioyhteyden luominen lapsipotilaan kanssa auttaa röntgenhoitajaa röntgentutkimuksen onnistumisessa mutta erityisesti luo lapsipotilaalle positiivisen tunteen ja onnistumisen kokemuksen. Käytännön kokemuksen kartuttaminen lapsipotilaiden kanssa toimimisesta lisää osaamista ja luo varmuutta sekä röntgenhoitajien että röntgenhoitajaopiskelijoiden työskentelyssä.  

Röntgenhoitajan on tärkeää pitää itsensä kartalla uusimmista ohjeista koskien lasten kuvantamista. Tekniikan kehittyessä on päivitettävä myös omaa osaamista ja vanhoja totuttuja työskentelytapoja. Itsereflektointi ja kollegoiden kanssa aiheesta keskustelu ovat myös tärkeitä tapoja pitää lapsien kuvantaminen mahdollisimman laadukkaana.  

Kirjoittajat Ulla Koppelomäki, Riina Metsärinne ja Tomi Ollanketo ovat röntgenhoitajia ja opiskelevat kliinisiksi asiantuntijoiksi. Työssään he oppivat uutta lapsipotilailta päivittäin.  

Lähteet:

Harvey-Lloyd JM, Clements A, Sims N, Harvey-Lloyd AE. 2024. Exploring the experiences of parents of Autistic children when attending the diagnostic imaging department for an X-ray examination. Radiography (Lond). Jan;30(1):28-36. doi: 10.1016/j.radi.2023.09.014.  

Larsen, J.B.S., Jensen, C.S. (2025) Children and adolescents’ experiences of active participation in radiological examinations -a qualitative study, Radiography, Vol 31, Issue 1, p. 6-11, https://doi.org/10.1016/j.radi.2024.10.016.  

Makanjee, C.R., Tsui, J.K., Treller, M., Francis, K., Issa, A., Hayre, C. & Lewis, S. (2023) Australian student radiographers’ experiences and perspectives in general paediatric medical imaging examinations. Radiography, Vol 29, Issue 3, p. 604-609, https://doi.org/10.1016/j.radi.2023.03.013.  

Ryu, J., Park, J., Choi, S., Young Kim, Ji, Lee, H., Yoo, Hee-Jeong, H., Sung-Hee. (2021) Virtual Reality vs. Tablet Video as an Experiential Education Platform for Pediatric Patients Undergoing Chest Radiography: A Randomized Clinical Trial. J Clin Med. Jun 4;10(11):2486.  doi: https://10.3390/jcm10112486  

Quan, X., Anjali J., Upali N., Olgamari M., Shireen K., Catherine A., Eric A. L.  (2016) Improving Pediatric Radiography Patient Stress, Mood, and Parental Satisfaction Through Positive Environmental Distractions: A Randomized Control Trial, Journal of Pediatric Nursing, Vol 31, Issue 1. p. e11-e22, https://doi.org/10.1016/j.pedn.2015.08.004.