Sisäkorvaistutepotilaiden magneettiturvallisuuskysymykset aiheuttavat epätietoisuutta, huolta ja jopa pelkoa kuvantamishenkilöstössä. Tämä on ymmärrettävää, sillä magneettiturvallisuuden laiminlyöminen voi johtaa merkittäviin haittatapahtumiin. Sisäkorvaistutteet ovat perinteisesti olleet ei-magneettiyhteensopivia, joskin uusimmat sisäkorvaistutteet ovat jo magneettiyhteensopivia jopa kolmen Teslan kentässä. Vaikka uusia malleja on käytössä, vanhat istutemallit ovat kirjallisuuden mukaan edelleen laajalti käytössä.
MRI-tutkimuksen aiheuttamat riskit sisäkorvaistutepotilaalle
Magneettitutkimuksen aikana yleisimpiä potilaiden kokemia tuntemuksia sisäkorvaistutteen alueella ovat olleet epämiellyttävä tunne, kipu ja toisinaan värinä istutteen ympärillä. Tämän lisäksi kirjallisuudessa oli kuvattu laitteen sisäiseen magneettiin liittyviä komplikaatioita, kuten magneetin irtoamista ja liikkumista ihon alla. Ulkoinen staattinen ja vaihtuva magneettikenttä voi heikentää istutteen sisäistä magneettia, aivan kuten tavallinen taulumagneetti menettää voimakkuutensa vietäessä se magneettikuvauslaitteen läheisyyteen. Tämä voi johtaa siihen, että istutteesta tulee käyttökelvoton ja se joudutaan vaihtamaan.
Pään sidos ei takaa potilasturvallisuutta
Olimme yllättyneitä siitä, että kirjallisuudessa oli kuvattu turvallisuutta lisääviä keinoja vain vähän. Yksi keinoista, jota laitevalmistajat yleisesti suosittelevat, on pään sitominen MRI-kuvausta varten etenkin vanhempien sisäkorvaimplanttimallien kohdalla. Sitomisen tarkoitus on estää sisäkorvaistutteessa olevan magneetin siirtyminen ja tästä mahdollisesti aiheutuvan kivun kokeminen. Kirjallisuus kuitenkin osoittaa, ettei pään sitominen takaa, etteikö komplikaatiot olisi mahdollisia.
Moniammatillisen yhteistyön merkitys
Sisäkorvaistutteen MRI-yhteensopivuus on tarkistettava ja valmistajan suosituksia tulee noudattaa. Radiologian yksikössä on oltava selkeät ja johdonmukaiset ohjeet magneettikuvauksen suorittamiselle ja lisäksi MRI-kuvausprotokollien on oltava linjassa valmistajan ohjeiden kanssa. Magneettikuvauksen turvalliseen läpikäymiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Tiedonkulku osastolta toiselle on ensiarvoisen tärkeää, jotta tutkimuksessa voidaan huomioida kaikki potilasturvallisuuteen vaikuttavat asiat.
Kirjallisuudesta nousi myös esille, että yksi merkittävimmistä MRI-turvallisuutta parantavista tekijöistä on potilaan informointi tutkimuksiin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Potilaan tiedostaessa riskit, hän osaa tarvittaessa ilmoittaa oudoista tuntemuksista ja mahdollisesta kivusta kuvantamisen henkilökunnalle ja tarpeen vaatiessa MRI-kuvaus tulee tauottaa tai keskeyttää.
Henkilöstön koulutukseen panostettava
Henkilöstöltä edellytetään asiantuntemusta, sekä jatkuvaa kouluttautumista. Henkilöstön epävarmuus osoittautui kirjallisuudessa yhdeksi merkittäväksi turvallisuutta heikentäväksi tekijäksi. MRI-yksikön henkilöstön epävarmuus ja tietämättömyys ovat johtaneet useisiin haittatapahtumiin maailmalla. Tämä kertoo siitä, että laitevalmistajien ohjeiden tulkinta vaihtelee ammattilaisten välillä, mikä viestii lisäkoulutuksen tarpeesta. Kuvantamisyksiköissä, joissa tehdään magneettitutkimuksia sisäkorvaistutepotilaille, on tärkeää tuntea laitekohtaiset soveltuvuudet magneettikuvaukseen sekä mallikohtaiset etukäteistoimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä komplikaatioita.
Kirjoittajat Hanne Martinkauppi, Jukka Rantala ja Tarja Mursu opiskelevat radiografian kliinisiksi asiantuntijoiksi YAMK-koulutusohjelmassa ja heillä kaikilla on laaja osaaminen magneettityöskentelystä.
Lähteet
Aldebaral, Nilüfer, Deniz, Reis, Jonas, Piechotta, Paula, Louise, Beetz, Nick Lasse, Fehrenbach, Uli, Geisel, Dominik, Thomas, Andreas, Busse, Harald, Denecke, Timm. 2023. Complications of cochlear implants with MRI scans in different body regions: type, frequency and impact. Insights into Imaging 14, 1-9. https://doi.org/10.1186/s13244-022-01353-x
Bowtell, R., Dewey, R. S., Kitterick P., (2022). A global survey of healthcare professionals undertaking MRI of patients with cochlear implants: a heterogeneity of practice and opinions. The British journal of radiology. 1 September. 20220213. https://doi.org/10.1259/bjr.20220213
Fruehwald, F., Fruehwald-Pallamar, J., Holzr-Fruehwald, L., Nolz. R, Spinzl, G. M., Stoiber, C., (2023). Magnetic Resonance Imaging with Active Implantable Hearing Devices: Reports from the Daily Radiological Routine in an Outpatient MR Center. Journal of Personalized Medicine 13(8):1220. https://www.mdpi.com/2075-4426/13/8/1220
Grupe, G., Wagner, J., Hofmann, S., Stratmann, A., Mittmann, P., Ernst, A., Todt, I., (2017). Prevalence and complications of MRI scans of cochlear implant patients. HNO 65, 25-40. https://doi.org/10.1007/s00106-016-0129-7
Smith, ME., Moualed, DJ., Freeman, SR., Stapleton, EJ., Anup, R., Kurian, J., Jarvis, N., Thomas, OM & Lloyd, SKW., (2023). The experience of auditory implant recipients undergoing magnetic resonance imaging: Factors associated with pain. Cochlear Implants International, vol 24, no.5, 260-265. https://doi.org/10.1080/14670100.2023.2172828